Translate

torstai 29. elokuuta 2013

Talo N:o 46, Kivilinna on valmis

Linna valmistui näköjään hieman etuajassa, kun 1:1 kotityötkin vaativat osansa ja linna saa väistyä pienen keittiötuunauksen alta. Nyt sitä ehtii vielä jonkin aikaa testailla ja katsoa, että valot toimivat niinkuin ne oli suunniteltu.

 Valmis linna pihanurmikollamme
Tämä oli siinä mielessä kiitollinen projekti, ettei rajaavia reunaehtoja juuri ollut, vaan linnasta muotoutui suunnilleen sellainen mihin materiaalit johtivat. 
Linnalle tehty rimarunko salli materiaalien sovittelun pitkin matkaa ja lopputuloksena syntyneen linnan seinät voi vielä, valmiista linnasta, ottaa irti mahdollista edelleenkäsittelyä varten. Taka- ja sivuseinät on kiinni muutamalla ruuvilla samoin kattona toimiva nurmikkotaso, joka on kiinni ainoastaan kantokahvan kahdella pultilla.
Polystyreenilevy näyttäisi hyvin toimivan rakennusmateriaalina, kunhan vain saa leikeltyä sitä kunnolla. Erittäin terävä puukko tai pienihampainen saha näyttävät olevan parhaat työstövälineet tälle materiaalille.

Tästä oli tarkoitus tehdä itselleni erilaisten sähköistysratkaisujen kokeiluprojekti. Näin ollen en tyytynyt takkoihin, joissa vilkkuu pieni led kynttilä, vaan tilasin erikseen tulisijakäyttöön tarkoitettuja led-sarjoja USA:sta, pienoisrautatieharrastajien erikoisliikkeestä. Jo ensimmäisessä kokeiluvaiheessa huomasin, että nämä syttyvät ja sammuvat ledit heiluttavat linnan sähköverkon jännitettä sen verran, että taloon piti jo heti lähtötilanteessa suunnitella erilliset sähköverkot vilkkuvia ja tasaisesti palavia valaisimia varten. 

Alunperin olin päättänyt tehdä linnasta paristokäyttöisen, koska kaikki valot joka tapauksessa tulisivat olemaan ledejä, jotka kokemukseni mukaan kuluttavat sen verran vähän, että paristokäyttöinen ratkaisu on linnan lopullisen sijoittamisen kannalta viisain ratkaisu. 
Rakensin sähköverkkoa sitä mukaa, kun linna muutoinkin edistyi ja päädyin rakentamaan katolle ylimääräisen tornin, jonne sijoittuu myös kytkentärimana toimiva sokeripala ja paristokotelo kytkimineen. 
Johdotus kulkee alhaalta ylöspäin linnan tukirakenteita pitkin. Ohuet parijohtimet sain tietokonelattakaapelista, josta sai helposti irroitettua johdinpareja. Nämä johdinparit kiinnitin pääsääntöisesti pinillä nauloilla tukirimoihin. Aiemmissa taloissani olen käyttänyt myös kuumaliimaa johdinten kiinnittämiseen, mutta tässä tapauksessa tämä osoittautui parhaaksi ratkaisuksi.
Jossain vaiheessa käsiini oli osunut pari väriä vaihtavaa lediä, joiden ympärille ideoin linnan väriä vaihtavan kaivon sekä ennustuspallon linnan toiseen kerrokseen. Nämä ledit sijoitin valaistusverkon osaksi, sillä ne eivät vaikuttaneet sähköverkon kuormitukseen, kuten vilkkuvat ledit. Varsinaisten valaisimien lisäksi tein linnan kumpaankin torniin sisävalot värillisillä ledeillä. Sininen osoittautui sen verran heikoksi teholtaan, että lisäsin toiseen torniin tehostevaloksi yhden keltaisen ledin.
Kokonaisuudessaan linnan sähkökytkentä tuli oheisen kuvan kaltaiseksi. Siinä on paristokotelossa olevan suojavastuksen lisäksi lisätty kumpaankin sähköverkkoon 100 ohmin suojavastukset suojaamaan verkkoa ja vähentämään näiden sähköverkkojen vaikutusta toisiinsa.
Linnan valojen kytkentä

Kaikki johtimet on kerätty linnan tornissa olevaan sokeripalaan, johon voidaan milloin tahansa liittää lisää valoja tai paristokotelon tilalle liitäntäjohdot mahdollisesta verkkovirtalähteestä. Kaiken kaikkiaan linnaan näytti uppoavan 24 kpl ledejä. Alkuperäinen valosarja sisälsi 22 lediä, joten mitoitus varmastikin toimii.

Vastaavaan tapaan voi kuka tahansa rakentaa pienestä paristo led-sarjasta nukketaloonsa valot, kun uskaltaa vain katkaista ledien johtimet ja jatkaa niitä niin, että valaisimet tulevat oikeille paikoilleen talossa. Johdotuksen voi piilottaa talon taakse ja tehdä vaikka ohuesta levystä ylimäärisen kannen johdotuksen päälle. kun se on lopullisesti valmis. Oheiseen kaavioon olen selvyyden vuoksi merkinnyt +johtimen punaisella, koska ledit palavat vain oikein päin kytkettyinä.

Linna iltavalaistuksessa

Tämä projekti näyttäisi nyt olevan ohi ja täytyy vain huokaista ja alkaa mietiskellä jotain uutta hauskaa puuhastelua. Punnituksen jätän sinne 8.9. tehtäväksi, koska olen nukketaloharastajille näin luvannut leikkimielisessä painonarvauskilpailussamme. Painoarvaukset sähköpostiosoitteeseen nukketalot@gmail.com , palkintona lähimmäksi arvanneelle valmistamani M 1:12 takka.

Paino tulee olemaan aika merkittävä asia, sillä yksi optio tämän talon osalta on se, että se mahdollisesti ripustetaan seinälle. Katsotaan sitten antaako kokonaispaino tähän mahdollisuuden.


sunnuntai 25. elokuuta 2013

Linnan kattokerros on valmis

Linnan katolle päätin tehdä nurmipinnan Tiimarista löytämästäni vihreästä huovasta. Pieni saumausongelma syntyi siitä että en löytänyt kuin A4 kokoisia arkkeja. Keskelle sijoittuva ruutivarasto kuitenkin peittää suurimman osan nurmikon saumoista.

 Linnan kattokerros on valmis

Talon kaikki sähkökytkennät on koottu katolle sijoittuvaan sokeripalaan ja siitä paristokoteloon. Nämä piti vielä saada piiloon, joten päätin tehdä katolle vielä pikkutornin joka toimii sähköpääkeskuksena ja markkeeraa vanhan linnan ruutivarastoa. 
Linnan ruutivarasto

 Kantokahva ja sähköpääkeskus

Samaan piiloon sijoitin myös kantokahvan, joka palvelee hyvin linnan siirtelyä silloin kun halutaan vaihtaa talon paikka. Linnan katto on kiinni vain näillä kantokahvan pulteilla, joten katon saa helposti irti, jos alemman kerroksen sisustusta halutaan myöhemmin muuttaa.
Tein ruutivaraston toisesta seinästä irroitettavan. Kiinnitin seinään myös portaat ja linnan mestauspaikan. Kaikissa vanhoissa puolustuslinnoissa on kuitenkin aina ollut työpaikka myös pyövelille. 

 Irroitettava ruutivaraston seinä

Tuleva linnan haltija voi korvata tämän osan vaikka kukkaistutuksilla koska koko seinä on irroitettava, jotta taloa pääsee kätevästi kantamaan kahvasta ja vaihtamaan kätevästi paristot.
 Mestauspaikan puutavara on nyt myös saanut värikäsittelyn
Paristokotelon kansi irtoaa yhtenä kappaleena hirsipuusta nostamalla. On ainakin erikoisin paristokotelo, minkä minä olen tehnyt.

Nyt linna alkaa rakenteiden osalta olla valmis ja loppu aika kulunee yksityiskohtien hiomiseen ja erilaisiin paikkamaalauksiin. 
Muurin takana voi sitten käydä picknickillä

Suomen nukkekotiharrastajat netissä houkuttelivat minut perustamaan arvauskilpailun linnan painosta, koska se on tehty vähän poikkeavista materiaaleista. Arvauskilpailu saa olla kaikille avoin ja linnan kokonaispainoa voi arvata ilmoittamalla oman painoarvauksensa osoitteeseen nukketalot@gmail.com
Lähimmäksi arvannut saa palkinnoksi valmistamani paristokäyttöisen takan. Käyn punnitsemalla linnan sen tullessa kokonaisuudessaan valmiiksi parin viikon sisällä. Arvauskilpalu voi olla voimassa 8.9.2013 loppuun. siihen mennessä tiedän linnan painon itsekin.

torstai 22. elokuuta 2013

Seinämateriaalit on valittu

Pienen harkinnan jälkeen valitsin myös sivuseinien materiaaliksi saman 50 mm:n "Finnfoam" polyuretaanilevyn, jota olin jo aiemmin käyttänyt siihen sisääntuloseinään. 

Linnan seinät paikoilleen sovituksessa

Levyä käytetään normaalisti rakennusten routaeristyksiin ja sitä on saatavilla raurtakauppojen eristelevyosastoilta tai ylijäämälevyinä rakennustyömailta. Muitakin tuotenimiä varmasti on markkinoilla, mutta tätä sattui löytymään Hämeenlinnan Starkilta. Aluksi mietin hieman ohuempaa levyratkaisua, mutta mielestäni tällainen paksu levy antaa paremman vaikutelman kivilinnasta.

"Finfoam" levyä saa sinisenä tai kellertävän valkoisena

Tällaisen levyn etuna on ennen kaikkea sen keveys ja suhteellisen hyvä mekaaninen kestävyys. Vastaavanlaista levyä saa myös pinnoitettuna, jolloin se on vielä huomattavasti kestävämpää.

Kivikuvioinnin voi piirtää levyn pintaan

Leikkasin sivuseiniksi sopivat levyt, sahasin niihin yläosan kivimuurin sekä tein ikkuna-aukot aukkoporalla ja fileerausveitsellä. Tässä projektista käytin hyödyksi levyn perään antavaa pintaa piirtämällä siihen kivikuvioinnin pienellä rimanpätkällä kevyesti painaen. Harmaaksi maalattuina seinät alkavat todella näyttää kivilinnan seiniltä.

Polyuretaanilevyn työstämiseen soveltuvat pienihampaiset sahat, mattoveitset ja muut ohutteräiset terävät veitset. Ikkunan tekoon valitsin fileerausveitsen, sillä sen terä riitti leikkaamaan koko levyn paksuudelta. Trkkaan leikkaamiseen on olemassa myös vastuslankaleikkureita, joilla saa työstettyä myös muotoleikkauksia levyyn.

Laitan levyt todennäköisesti ruuvaamalla kiinni tukikehikkoon. Tällöin ne voi vielä irroittaa esimerkiksi tapetointia tai linnan huoltotöitä varten.

Nyt pääsin vasta sovittamaan levyjä ensimmäistä kertaa ja kattokerros on vielä rakennettava kuntoon ennenkuin linna alkaa olla valmis. Katolle teen todennäköisesti nurmipinnan Tiimarista löytämälläni huovalla.

maanantai 19. elokuuta 2013

Linnan toinen kerros saa valoja

Linna on valojen osalta valmis

Nyt, kun takka tuli valmiiksi voin sitten keskittyä toisen kerroksen sähkölaitteiden ja portaiden laittoon. Toiseen kerrokseen tulee kaksi huonetta, joista toinen toimii porrashuoneena ja loitsumispaikkana. Sinne löysin mielenkiintoisen valopallon, joka vaihtaa väriään. Se on tehty kirppikseltä löytämästäni verhotangon nupista jonne on upotettu väriä vaihtava led sisälle. 


Toisen kerroksen valot sekä takka ja ennustuspallo sijoillaan
Valaisimet on tehty led valosarjoista ja takka niistä varsinaisista takkaledeista, jotka löysin netin kautta. Aloin kytkeä sähköjohtoja tuoden johtimia talon runkorimoitusta pitkin tänne yläkertaan päin. Tässä talossa en käyttänyt johtimien kiinnittämiseen lainkaan liimaa vaan kiinnitin johtimet pienillä nauloissa linnan tukirakenteisiin, Huomasin, että isoilla pihdellä sai naulan helposti puristettua rimoihinn kiinni. Naulaaminen olisi ollut hieman riskialttiimpaa, siinä olisi voinut pahimmillaan koko kehikko hajota.

Kytkin valaisimet mukaan virtapiiriin sitä mukaa kun johtimet lähestyivät seuraavaa kytkentäpistettä. Koko ajan piti pitää mielessä se että taloon tulee kaksi sähköverkkoa, toinen vilkkuvia ja toinen kiinteästi palavia valoja varten. Tällä saan vältettyä sen, että linnan kaikki valot alkaisivat vilkkua takkojen ja lyhtyjen tahdissa.

Johtimet vein sitten lopulta linnan kattokerrokseen, jonne tulee linnan ruutivarasto ja sähköpääkeskus. Koko kytkentä on viety sokeripalalistalle, joka liitetään paristokoteloon tai vaihtoehtoisesti muuntajaan. Tässä olen päätynyt paristoratkaisuun.

Tein linnaan myös kantokahvan harjanvarresta, joka kiinnittyy ylimmän kerroksen kattopalkkiin ja kytketään katolle rakennettavan pikkutornin sisälle. Tämä helpottaa huomattavasti linnan siirtelyä myöhemmin.

Nyt linnassa palavat kaikki valot iloisesti ja saan keskittyä linnan ulkoasun muokkaukseen, sillä seinämateriaalit on vielä kokonaan hankkimatta. Alkaa uusi rautakauppakierros, katsellaan mitä on saatavilla.

perjantai 16. elokuuta 2013

Linnan toisen kerroksen varustelua

Noita-akan muutettua taloon huomasin, että ensimmäisen kerroksen takan päältä puuttui se klassinen villieläimen pää, joka kuuluu tämäntyyppisten takkojen perusvarustuksiin. Taisi mennä naapurin kesy vuohi, mutta nyt takan päällys ei näytä niin tyhjältä.
Alakerran takkaseinä lopullisessa kuosissaan.

Ensimmäisen kerroksen valojen ja katon valmistuttua pääsi hieman hahmottelemaan mitä sinne toiseen kerrokseen tulee. Porrasaukko näytti sen verran vaaralliselta, että siihen piti äkkiä saada kaiteet. Löysin edellisistä projekteista ylijääneitä puisia coctailhaarukoista. Haarukoista sain liimattua kaideaihioita, joista nyt riittää myös katon porrasaukkoon.


Coctailtikut katkaisin liimausten kuivuttua. Porraselementtien vaakatukina on käytetty bilteman rimoista sahattuja puolikkaita. Mitkä tahansa muutkin pikkurimat käyvät. Katkaisen nämä mittoihinsa vasta sovituksen jälkeen. Kaiteet patinoidaan tummiksi, kuten kaikki linnan puutavara.

Linnan toiseen kerrokseen piti saada toiseen huoneeseen julman suuri takka, jollaista yritin hahmotella mielessäni, kunnes yllättäen kesälomareisuillamme törmäsi tuttavan mökillä hurjan suureen kivitakkaan, josta sain sitten jonkin verran mittoja tällaiseen tosi suureen takkaan.
Aito M 1:1 graniittitakka suurien halkojen polttoon

Lopputuloksena tein linnaan polystyreenista kulmatakan, jossa tulipesä on todella suuri ja koko takan pohjapinta 10x10 cm. Se nyt ei ole ihan alkuperäisen näköinen, mutta linnan sävyihin maalattuna näyttäisi sinne sopivan.

Linnan 2. kerroksen takka

Tällaisen suurikokoiseen takkaan ei pienen led kynttilän lepatus oikein riitä joten tein sinne tulet USA:sta hankkimillani takkaledeillä, joita tuleen tarvitaan 3kpl keskenään hieman eriväristä ja eri tahdissa villkuvaa lediä. Samoja olin jo käyttänyt alakerran suuressa takassa. 


Lopputulos tyydytti ainakin omaa mieltäni, sillä nyt tuli näyttää vilkkuvan takassa tosi iloisesti. Rätisevän ääniefektin tekemistä en vielä ole keksinyt, joten tuli palaa kyllä aika hiljaa eikä kipinöitä lentele.

Myös toisen kerroksen viimeistely voi jatkua jos sade-ennusteet pitävät paikkansa. Näitä ei kesällä kuitenkaan viitsi tehdä kuin sateen sattuessa, muutoin voi vielä nautiskella kesän auringosta pihalla.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Vähän sähkötöitä ja ensimmäisen kerroksen viimeistelyä

Tässä linnassa, samoinkuin olin tehnyt niissä mummon mökeissäkin, päätin käyttää runkorimoitusta johdotuksen apuna. Tämä on helppo toteuttaa, kun kerroksen katto puuttuu ja kaikki rimat ovat näkösällä. Lisäsin vielä ylimääräisen kattopalkin kattokruunun kiinnittämistä varten. Kattokruunun, johon lisäsin led valon löysin aikoinaan kirppikseltä Maria Malmsrömiltä.

 Linnan sisäänkäynti alkaa olla valmis

Linnan harmaasävyn löysin sekoittamalla käyttämiäni perussävyjä mustaa ja valkoista  sopivassa suhteessa keskenään. Tein maalia sen verran, että siitä riittää myös torneihin ja sivuseiniin, kunhan saan ne jossain vaiheessa aikaiseksi.

Ensinnä kuitenkin viimeistelin etuseinän maalaamalla levyn harmaaksi ja kiinnittämällä lyhdyt sisääntuloaukon molemmin puolin.  Johdot menevät seinän läpi ja oviaukon tukipuita pitkin lattian alle, jonne vein sähköjohdot myös takasta ja kaivosta, jonne tulee väriä vaihtava led valo. Sähkökytkennät tein lattian alla ja vein johtimet pystytukia pitkin yläkerrokseen, jonne tulee varsinainen sähkönsyöttöpiste. 

Tässä vaiheessa liimasin kaivon, takan, portaat sekä etuseinän paikoilleen. Kiinnitys on vain lattiaan ja tukipalkkeihin. Takaseinään en kiinnitä mitään ja se jää sellaisenaan irroitettavaksi, jos esimerkiksi seinäpinnat halutaan vaihtaa tai huoltotöiden vuoksi linnaan pitää päästä paremmin sisälle. Sen verran mystiikka pitää tällaisessa linnassa olla, että laitoin kaivon sisälle väriään vaihtavan ledin ja takaankin tein tulet useammalla ledillä, jotka löysin USA:sta verkkokaupasta.


Linnaan pääsi ujuttautumaan jo uusia asukkaitakin

Johtimien kiinnittämiseen käytin pieniä nauloja, jotka voi painaa parijohtimen keskeltä tukipalkkeihin kiinni sekä kuumaliimaa. Riittävän pienet naulat eivät tee johtimiin oikosulkua ja ne voi puristaa pihdeillä kiinni mäntyrimoihin, jotka ovat tällaiseen tarkoitukseen riittävän pehmeitä, muut puulajit saattavat edellyttää naulaamista.

Testaan jokaisen valaisimen erikseen ennen johtimien kiinnittämistä. Tällä voin varmistaa että jokaisen valaimnen kytkennän jälkeen myös muut valot palavat, eikä johtimia enää jälkeenpäin tarvitse irroitella. Ledejä käytettäessä myös johtokytkennän oikea napaisuus tulee varmistettua jokaisen valaisimen osalta erikseen.

 Linna on vielä työmaan näköinen

Tässä linnassa oikeastaan korostuu tällaisen rimarunkorakenteisen talon sähköistyksen helppous, sillä johtimia voi suhteellisen vapaasti kuljetella rimoja pitkin kerroksesta toiseen, koska ne jäävät sitten lattioiden ja seinien alle piiloon, kun talo viimeistellään lopulliseen asuunsa. 

Teen oman sähköverkon vilkkuville valoille, kynttilät ja takat, sekä toisen verkon kiinteästi palaville valaisimille. Toistaiseksi valot näyttävät käyttäytyvän niinkuin olin suunnitellutkin.


Videokuvaa linnan valoista

Ensimmäinen kerros tuli päivän aikana valmiiksi ja seuraavaksi onkin sitten vuorossa kattolautojen kiinnitys ja siirtyminen toiseen kerrokseen. Seinälevyjen hankkimisen kanssa en ole pitänyt kiirettä, sillä seinät voi tehdä sitten, kun talo muilta osin on valmis.

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Toinenkin kerros saa portaat

Tämä lienee kamalin vaihe nukketalon rakentamisessa, kun irto-osia alkaa olla siellä täällä enemmän kuin lääkäri määrää, tai puoliso hyväksyy. Olin jossain vaiheessa maalannut kattolautoja jo valmiiksi toiselta puoleltaan valkoisiksi. Niiden ja muiden jo valmiiksi käsiteltyjen irtolautojen säilytykseen keksin mielestäni oivallisen ratkaisun. 

Laitoin kaikki käsitellyt laudat ja esimerkiksi portaikkojen osat säilytykseen chipsipurkkeihin. Nyt niitä ei ainakaan tarvitse enää etsiä talon tai pöydän alta tai muista epämääräisistä paikoista. Kattolautoja voi yksi kerrallaan alkaa sovitella paikoilleen ja kiinnittää heti, kun alakerran kiinteät kalusteet, valot, johdotukset ja portaat ovat paikoillaan.


Päätin tehdä linnan takaseinät tiilipintaisiksi ja tapetoin takalevyn lasten piirrosohjelmasta löytämälläni tiilikuvioinnilla, jonka printtasin A4 arkeille ja liisteröin seinään. Alakerran punatiilisävy syntyi vahingossa, kun kesken tulostuksen alkoi printteristä loppua muste ja tuloksena syntyi kolme vääränväristä arkkia.

Yläkerran portaat tein vastaavanlaisella tekniikalla, kuin alakertaankin. Ainoa ero on siinä, että kääntymistaso on pidempi kuin alakerrassa ja portaat kääntyvät muutamaa rappusta aikaisemmin. Tämä siksi, että portaiden käännöskohtaan on suunnitteilla paksu seinä, jonka läpi porrasaukko kulkee.

Portaita pääsee sovittamaan tilapäisen lattiarakenteen päällä


Portaat katkaistaan lopulliseen mittaansa vasta kun lopullinen lattia on paikoillaan. Nyt alkaa sitten kerros kerrokselta talon kokoaminen ja irtosat vähenevät sitä mukaa kun niitä saa laiteltua paikoilleen. 

Myös toisen kerroksen katto näyttää laudoitetulta

Linnan katon päätin tehdä ohuesta kovalevystä, johon kuitenkin tein piirtämällä kattolaudoituksen, jotta se näyttäisi samanlaiselta kuin alakerran irtolaudoista koottu katto.
Linnan tykki

Tässä välillä löysin nettikirppikseltä linnan varustuksiin sopivan pienen tykin, joten nyt linnan puolustuskin alkaa olla kunnossa.

tiistai 6. elokuuta 2013

Linnan portaat

Linnan ensimmäisen kerroksen portaat valmistuivat pikavauhtia sen jälkeen kun olin saanut päätetyksi millaiset niistä tulee. Kierreporraskokeilujen jälkeen totesin, että lautaportaat on helpompi sijoittaa mille seinän osalle tahansa ja päädyin sitten lopulta nurkkaan sijoitettaviin 90 astetta kääntyviin lautaportaisiin.

Linnan ensimmäisen kerroksen portaat pintakäsiteltyinä

Materiaaliksi valitsin taas nämä sytykerimat, jotka ovat tarkkamittaisia ja riittävän tukevia tämän kaltaiseen rakentamiseen. Tällä kertaa päätin tehdä avoportaat, joissa askelmat on tuettu vain sivupalkkeihin.

Tällainen rakenne on helppo toteuttaa, kun käyttää porrasvälinä suoraa riman leveyttä 16mm. Näitä rimanpätkiä vain liimataan portaikon sivuaisoihin rimanpaksuisin välein.  Askelmakorkeudeksi tulee 19mm, joka tuntuu aika sopusuhtaiselta, vastaten raalimaailman 23 cm:n askelmaa. Porraslaudat leikkasin 5 cm pitkiksi ja liimasin yksittäiset askelmat sivuaisoisin kiinni.
Kallistetuissa portaissa kannattaa muista että vasen ja oikea tukiaisa ovat toistensa peilikuvia.



Katkaisin aisan 7:nnen askelman jälkeen ja liimasin alaosan ylimmän askelman kolmesta rimasta liimattuun kääntötasoon joka puolestaan liittyy suoraa ylösnouseviin portaiden jatko-osaan. Näin portaikkoon saadaan 90 asteen käännös. Portaikon yläosa katkaistaan huonekorkeuden mukaan.

 Portaat koottuna ennen pintakäsittelyä

Kaikkia kuvassa näkyviä tukirakenteita ei välttämättä tarvita mutta halusin, että portaikot pysyvät itsenäisesti pystyssä, vaikka seinät irrotettaisiin. Tämä helpottaa seinien pintakäsittelyä huomattavasti. Portaat voi tietenkin kiinnittää myös liimalla seiniin, jolloin valmistusvaiheessa ei tarvitse mietiskellä portaiden tukemista.

Nyt portaiden ollessa vielä irrallaan huomasin, että näihin portaisiin saisi helposti esimerkiksi vaatekaapin/-huoneen portaikon alle tai välioven porrastasanteelle. Linnakäytössä en tällaisia kuitenkaan tee, vaan sahaan todennäköisesti joitakin tukipalkkeja vielä pois ja laitan ainakin yläosaan portaita myös kaiteen.

Piti vielä tehdä pieni välisovitus, eli sopivatko kaikki tavarat linnaan ensimmäinen kerros näyttää sen pitkän pöydän, 26 cm, kanssa aika täydeltä. Kaikki kuitenkin mahtuvat hyvin taloon joten valoja ja seuraavaa kerrosta voi ruveta rakentelemaan.


Prinsessa odottelee pöytäseuraa työmaalla. 
Tähän pitkään pöytään sopisi hyvin vaikka seitsemän kääpiötä.

lauantai 3. elokuuta 2013

Linnan varustelu jatkuu sekä muita puhdetöitä

Olin jo päättänyt, että tällaisissa kalteriovin suojatuissa linnoissa täytyy olla kaivo linnanmuurien sisäpuolella. Pohdiskelin jonkinaikaa millainen sen tulisi olla. Aluksi oli vahvasti mielessäni, että teen kaivon näyttämään kiviseltä, mutta päädyin sitten kuitenkin lattiapinta-alan säästämiseksi pienempään, puurunkoiseen, kaivoon.

 Bilteman tikut muuntuvat myös kaivoksi

Tähän linnan kaivon sisälle laitoin vedeksi pakkausmuovisen lieriön, joka määritteli kaivon mitat. Kaivo on kooltaan 8,5cmx8,5cm ja korkeus 2,5-bilteman rimaa eli noin 4cm. Huomasin samalla, että perunahiutalelieriöistä saisi hienon kiiltäväpintaisen veden tänne kaivon sisälle. En kuitenkaan raaskinut katkaista omiani, jotka toimivat tällä hetkellä ennalta maalattujen biltema rimojen säilytysrasioina, vaan käytin vesikiillon aikaansaamiseksi lieriön sisälle sijoitettua alumiinifoliota.

Liimojen kuivuttua sai kaivo myös tummennuskäsittelyn. 

Tällä kertaa käytin saunamustaa, kun se purkki osui käteeni. Eri siihen keloharmaaseen käsittelyaineeseen ei ole suuri, tosin nyt en muistanut sekoittaa purkkia pohjiaan myöten, joten ne mustimmat aineet ovat ilmeisesti jääneet purkin pohjalle ja lopputulos oli harmaa.

Laatikoita penkoessani löysin vuodenvaihteessa nurmikoilta talteenottamiani rakettien sytytyslankasuojiä ja LED joulukoristepalloja joista äkkiä väsäsin muutaman lyhtyaihion lisää linnan tulevaa sähköistystä varten.

Lyhtyaihioita odottamassa paikoilleen asennusta

Olin tässä välillä kuullut harrastajafoorumilta, että näitä itsenäisiä nukketalojen LED valaisimia saa myös kirkkaina ja piti tietenkin tilata pari kappaletta Dolorekselta, http://www.dolores.fi/, jotta pääsen tuoreeltaan kokeilemaan. Nyt tämä kaappiin rakentamani testipaikka osoittautui tosi hyväksi, sillä pääsin heti kokeilemaan näitä uusia valoja aiemmin hankkimani jalkalampun kanssa valaistussa huoneessa.

Led valaisimet kokeilussa

Tämä kokeilu osoitti ainakin sen, että näissä uusissa, seinälyhty ja pöytälamppu, valo on sen verran kirkas, että niitä voi huoletta käyttää piristämään huoneita, joissa jo muutoin on valot asennettuna. Tällaiseen lisävalokäyttöön ne varmasti ovat tosi käteviä, kun mitään johdotuksia ei enää tarvitse. Koko talon valaisemiseen ovat ehkä vielä hieman kalliita. Pienen pariston käyttöiästä minulla ei myöskään ole mitään kokemuksia.