Translate

tiistai 12. elokuuta 2014

Talo N:o 51 saa myös sähkönsä

Messuille luovutetun talon jäljiltä työkalut olivat vielä sopivasti levällään pitkin pöytiä, joten päätin tehdä sen vielä hieman keskeneräisen rinnakkaistalon myös valmiiksi. 

 Valaisinaihioita
Näitä erilaisista valosarjoista nyppiämiäni ledejä minulla alkaa olla jo riittämiin, sillä jokaista paristokoteloa varten ostan aina uuden sarjan, koska se tuntuu olevan helpoin ja edullisin tapa hankkia näitä paristokoteloita. Samalla ledejä yleensä kertyy enemmän kuin niitä käytännössä tarvitsee.
Talo 41 odottelemassa valaisinasennusta

Näistä vaan sitten valitsemaan taloon sopivannäköisiä valaisimia. Yksittäisen valaisimen rakenteluun kukin voi käyttää energiaa niin paljon kuin tuntee tarvitsemansa. Siinä mansarditalossa alakerran valaisimina oli jonkun pesuainepullon ja kuohuviinipullon korkit, joihin laitoin ledin pieneen reikään kuumaliimalla kiinni. Tähän taloon otin valmiita valosarjan koristevaloja, joita maustoin alakerrassa McDonalsilta löytämilläni maustepurkeilla. Yläkerran pöytälamppu syntyi, kun kokeilin voiko ledin johtimineen paistaa askartelumassan sisään. Siihen löytyi koristepallo Tiimarista. Myös esimerkiksi deodorantti-pallot tai vastaavat ovat erittäin käyttökelposia valaisinaihioita.

Ledejä voi leipoa askartelumassan sisään jos paistolämpötila on noin 100 astetta

Valaisinten löydyttyä sitten vain sopivan mittaiset johdot kuhunkin valaisimeen ja poraamaan reikiä tälon seinästä läpi. Tässäkin talossa yhdistän myös tekemäni hellan samaan järjestelmään. Hellasta otin vain paristokotelon auki ja juotin johtimet sinne pariston tilalle. Nekin johtimet sitten vein talon taakse kytkentää varten.
Ledejä käytettäessä suurin huoli tulee siitä että kytkennöissä ledien napaisuuden on säilyttävä, jotta kaikki lamput palaisivat. Yleismittari on tietenkin varmin tapa tunnistaa plus ja miinusjohtimet paristokotelosta. Itse olen jo luopunut yleismittarin käytöstä sillä napaisuuden voi todeta ihan kokeilemalla kuinka päin kytkettynä valo syttyy lediin. Samannimiset johtimet voi sitten kiertää yhteen ja kytkeä vastaaviin paristokotelon johtimiin. Kierreliitoksen voi varmistaa tinalla juottamalla tai esimerkiksi sähkötöissä käytettävällä sokeripalalla. Sokeripalaan on helppo myöhemmin lisätä valaisimia.

Nyt kun kaikki ennakkovalmistelut oli tehty, syttyivät valot tähän toiseen IKEA-laatikosta tehtyyn taloon parissa tunnissa.
Talosta puuttuu enää pikkuviimeistelyt sisätiloista ja kattolevyjen kiinnitys, muutoin se alkaa olla jo valmis. Nämä talot syntyivät aikalailla rinnakkain ja laatikkokokeilu näiltä osin onnistui ihan mukavasta. Melko pienellä vaivalla voi valmiita puulaatikoita jalostaa nukketalokäyttöön.

Ei kommentteja: