Translate

perjantai 29. syyskuuta 2017

Ikkuna-aukot syntyvät helposti

Ikkuna-aukkojen tekeminen on aina hieman riskialtis vaihe talojen rakentamisessa. Työn alla olevassa rintamamiestalossa oli kaikenkaikkiaan kolmen kokoisia ikkunoita ja nyt pitää vielä varmistua siitä että aukot tulevat oikeisiin paikkoihin, koska seinät ovat keskenään erilaisia.

Talon sisäänkäynnin kuistia en vielä tee tässä vaiheessa, mutta aukotuksessa täytyy ottaa myös tulevan kuistin paikka huomioon.

Seinälevyihin kannattaa piirtää ikkunaukot paikoilleen ja porata aukkojen nurkkiin reiät sahaamista varten. Tässä vaiheessa huomasin, että talon päädyt ovat keskenään erilaiset.

Lopulta kaikkien seinälevyjen ikkuna-aukot on porattu kulmistaan auki 9mm:n poranterällä. Tässä vaiheessa levyt ovat sitten ensimmäisen kerran pilalla, jos reiät eivät ole sattuneet kohdilleen.

Varsinainen aukkojen sahaaminen käy nopeasti tällaisella kuviosahalla. Tässä vaiheessa seinälevyt ovat vielä irrallaan, mutta yhtähyvin aukot voi tehdä valmiiseen taloon.

Kuviosaha tekee nimensä mukaisesti mielellään mutkia, joten aukot tulee sitten vielä viimeistellä esimerkiksi karkealla hiekkapaperilla tai viilalla, vastaamaan ikkunapuitteiden kokoa. Kuviosaha ei ole ohuiden levyjen sahaamisessa mitenkään välttämätön. Muutaman ikkuna-aukon voi sahata vaikka rekään työnnetyllä rautasahan terällä. Aikaa vain kuluu ehkä hiemän enemmän.

Lopulta kaikki ikkuna-aukot ovat paikoillaan ja seinälevyt jäävät odottamaan "betoni"-pinnoitusta, sillä tähän taloon halutaan betoninen ulkopinta alkuperäismallin mukaisesti.

lauantai 23. syyskuuta 2017

Ikkunoiden valmistus on aikaa vievää puuhaa

Ikkunakehyksia voi tehdä joko ennalta valmiiksi tai yrittää sovittaa jälkeenpäin jo tehtyihin aukkoihin. Olen huomannut helpommaksi tehdä ensin puitteet ja vasta sitten niihin sopivat aukot levyihin. Näin välttyy liialta sovitustyöltä ikkunoita asennettaessa.

Rintamamiestaloissa ikkunat ovat talotyypin samanlaisuudesta huolimatta usein hyvin yksilöllisiä, johtuen rakentajansa mielihaluista ja ehkä vielä enemmän materiaalien saatavuudesta sotien jälkeen. Vanhoja valokuvia kannattaa käyttää mallina, ellei mittapiirroskuvia ole käytettävissä. Huomasin kuvasta samoinkuin katselemalla lähiympäristöstäni löytyviä rintamamiestaloja, että näissä betonipintaisissa taloissa ei ole ulkopuolisia vuorilautoja ikkunoissa lainkaan. Se tulee vaatimaan entistä enemmän tarkkuuttaa aukkojen sahaamisessa.


Näissä kummassakin työn alla olevassa talossa tulevat ulkoseinät olemaan 3mm:n kovalevyä ja päätin tehdä ikkunakehykset saman vahvuisista biltema rimoista, joita minulla vielä sattuu olemaan käytössäni. Rimat saa helposti kavennettua sopiviksi minisirkkelillä.

Sitten vaan sovittelemaan rimanpätkiä ikkunapuitteiksi. Liimausalustaksi kannattaa valita pinta johon liimaus ei tartu kiinni. Vesivaneeri tai askartelumuovialusta ovat hyviä, sillä niihin puuliima ei ota kiinni ja valmiit puitteet on helppo irroittaa alustastaan.

Tässä talossa oli kolmenlaisia ikkunoita ja tässä sisäpuitteet ovat kuivumassa liimauksissaan.


Valmiita puitteita kannattaa sovittaa seinälevyjen päälle ja varmistaa niiden oikea koko ja paikka ennen aukkojen leikkaamista seinälevyihin.

Tässä tapauksessa sovitystyö kannatti, sillä huomasin etten ollut tehnyt kuistin ikkunoita lainkaan ja äkkiä piti vielä saada kaksi ikkunakehystä lisää.

Samalla kun ikkunatyömaa oli levällään päätin tehdä myös mansarditalon ikkunat. Siihen taloon valittiin tällaiset 6-ruutuiset pystyikkunat, jotka ovat melko yleisiä vanhoissa suomalaisissa puutaloissa. Tulevan saunan ikkuna tehtiin hieman pienemmäksi.

Seuraavana onkin sitten vuorossa seinälevyjen aukotus. Siinä voi joskus tulla yllätyksiä, jos tekee aukon väärään paikkaan tai jos saha sattuu pahasti lipsahtamaan.



lauantai 16. syyskuuta 2017

Talot etenevät rintarinnan - materiaalihankintoja ja kokoaminen alkaa

Päätin kummassakin talossa tehdä seinät 3mm: kovalevystä. Tällainen itsekantava talorunko ei vaadi seiniltä samanlaista tukevuutta kuin silloin kun koko talorunko on tehty kantavaksi. Tällä tekniikalla saa talon kokonaispainon pysymään hallinnassa paremmin.

Seiniä pääsee nyt ensimmäistä kertaa sovittamaan paikoilleen. Seinien lopulliset mitat on helppo piirtää levyihin valmiin talorungon avulla.

Tässä talossa oli erityistoiveena, että käyttäjä haluaa itse päästä lisäilemään valoja jälkeenpäin. Niinpä päätin tehdä takaseinästä kaksinkertaisen siten, että seinän sisälle jää reilusti tilaa vedellä valaisinjohtimia eri kerroksiin.

Tällaisessa tuplaseinärakenteessa on hyvä tukea sisäseinät siten, että ne asettuvat suoraan vaikka talo olisi suhteellisen suurikokoinen. Pienet riman pätkät keskellä seinää eriittävät tukemaan sisäseinän. Tässä tapauksessa talo on noin 60 cm leveä.

Löysin tällaista pienikoista kaapelikourua, jolla aion kiinnittää valaisimet johtimineen talon kattoon. Näin pienikokoisia johtokouruja on tosi vaikea löytää ja usein elen tehnyt niitä itse pienistä rimoista. Tällä kertaa Clas Ohlsonilla näytti olevan niitä sähköosastollaan.

Sain edellisen taloni uudelta omistajalta vinkin, että tällaisia kouruja voi käyttää myös väliseinien kiinnitykseen ja aionkin kokeilla sitä nyt näissä uusissa taloissani. Kourussa on teippi, jolla se liimautuu kattoon tai lattiaan.

Toinen löytöni oli tällainen korjausnauha, jota löysin helsinkiläisestä 1€:n kaupasta. Tähän mansarditaloon on suunnitteilla lasiseinäinen viherhuone alakertaan ja tällä aion kokeilla ikkunaristikoiden tekoa suotraa lasiseinän päälle. Katsotaan sitten mitä siitä tulee, kun päästään niin pitkälle.

Nyt kuitenkin riittää seinien tekoa pitkäksi aikaa, sillä hankin kumpaankin taloon seinälevyt samalla kertaa. Levyt on sahattu lähes mittoihinsa, kuitenkin niin että niissä on hieman työstövaraa.



keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Rintamamiestalon runko nousee nopeasti pystyyn

Taloprojekti 76 kulkee nyt mansarditalon no 78 rinnalla, molempien tulisi valmistua tulevan syksyn aikana.
Rungon pystytys käy varsin joutuisasti kuten edellisessäkin talossa. Lattialevyt voivat olla mitä tahansa riittävän tukevaa levyä tai kerrostasot voi vaihtoehtoisesti tehdä rimakehikkoina jotka voi vaikka erikseen laudoittaa tai päällystää jollakin ohuemmalla levyllä.

Lattialevyt on liimattu parkettilaudoista ja näkyvät reunat päällystetty ohuilla rimoilla sahausreunan siistimiseksi. Reunat voi myös hioa, mutta olen todennut tämän pinnoitusratkaisun siistimmäksi.

Runkorimoihin porataan 6mm:n liimapuutappeja varten reiät kumpaankin päähän. Liimapuutapeilla rungosta tulee tukeva ja seinälevyt voi myöhemmin kiinnittää vaikka ruuveilla ellei halua liimata niitä kiinteästi

Välikaton kiinnittämistä varten porataan vielä reiät 2-kerrostason korkeudelle. Tässä tapauksessa reiät ovat 24 cm korkeudella lattiatasosta.

1-kerroksen levyyn porataan kuhunkin kulmaan reiät pystyturimojen kiinnittämistä varten.

Välikaton nurkkiin tehdään tukiriman kokoiset kolot ja vaakasuuntaiset kiinnitysreiät näihin koloihin.

Pystytuet voi nyt kiinnittää liimatapeilla pohjalevyn nurkkiin ja samalla huolehtia siitä, että rimat asettuvat suoraan kulmaan pohjalevyn kanssa.

Liimausten kuivuessa kannattaa välikatto maalata valkoiseksi ennen tämän levyn kiinnittämistä. Maalin kuivuttua kiinnitään levy pystytukiin taas liimapuutapeilla.

Kattotuolit voi myös tassä välillä valmistaa. Oikean kattokulman voi löytää esimerkiksi talon piirustusten tai valokuvan avulla. Kattotuolin puolikkaat liitetään toisiinsa taas liimapuutapeilla ja liiman kuivuttua kiinni talorunkoon. Rintamamiestalojen kattokaltevuudessa on yksilöllisiä ja paikkakuntakohtaisia eroja hyvin paljon.

Tässä se sitten onkin jo harjakorkeudessaan. Kurkihireen voi tehdä samanlaisesta rimasta kuin muu talorunko.


perjantai 8. syyskuuta 2017

Ensimmäinen uusista taloista projekti no 78 nousee nopeasti harjakorkeuteen

Päätin nyt syksyn aikana tehdä kahta taloa rinnakkain, jotta saan molemmat syksyn aikana valmiiksi. Talon harjakorkeuteen saattaminen ei vie tällä itsekantavalla rimarakenteella kauaakaan.

Tästä talosta päätettiin tehdä mansardikattoinen, jotta yläkertaan saadaan kohtuulliset tilat ja huonekorkeus on sama kuin muissakin kerroksissa, noin 23 cm. Talon mitat ovat noin 30x60x70cm.

Lattiat on tehty parkettilaudoista, jotka on liimattu ponteista kiinni toisiinsa. Näin saadaan siisti lakattu lattiapinta, johon on helppo kiinnittää esimerkiksi muovikalvona muunlaisia pinnotteita, mikäli se koetaan tarpeelliseksi.

Nykyisin olen usein reunustanut lattiat vielä puulistoilla, jotta parkettilaudan epämääräinen runkorakenne ei näy ulospäin.

Lattiatasot on helppo kiinnittää liimapuutapeilla talon runkona toimiviin rimoihin. Lattiat voivat olla mitä tahansa riittävän tukevaa levymateriaalia. Näin talo pysyy vankasti pystyssä myös ilman seiniä ja rakentaminen voi jatkua seinä kerrallaan.

Kattotuolit kannattaa katon muodosta riippumatta liimata muotoonsa toisiinsa kiinnitettyinä, jotta katto varmasti sopii kattotuolien päälle. 

Nyt alkaakin sitten se hitaimmin etenevä vaihe eli varsinainen rakentaminen.

Toisen taloprojektin lattialevyt on päätetty tehdä samasta materiaalista eli parkettilaudasta, joka ainakin osittain pinnoitetaan rakennustyön aikana.
Talon mittoja vielä hieman pohdiskellaan sillä 1:12 mittakaavaan rakennettu rintamamiestalo on aina suhteellisen suuri, kuten oheisesta nukkekotiyhdistyksen tyyppitalosta käy ilmi. Lisäksi Rintamamiestalojen lähes neliömäinen pohjakuva tekee talosta kummassakin suunnassa tilaa vievän.
Mietiskellään tovi ja katsotaan mihin suuntaan tämä talo, projekti no 76, lähtee muotoutumaan.

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Uudet taloprojektit alkavat jo hautua mielessä

Kerrostalo pääsi onnellisesti uuteen kotiin ja syksyn aikana pitäisi aikaan saada pari uutta taloa tyhjältä pöydältä. Seuraavina ovat vuorossa perinteinen suomalainen rintamamiestalo sekä osittain kuvitteellinen kolmikerroksinen nukketalo, jollaiseen sain jo vähän tuntumaa edellisen projektini kanssa.
Nukketalosta pitäisi tehdä mallinsa mukainen betonipintainen rintamamiestalo, joka edustaa melko tyypillista oman aikansa puurunkoista omakotitaloa.

Paikallinen sanomalehti täällä Hämeenlinnassa kirjoitti juuri sopivasti hieman rintamamiestalojen historiasta ja rakenteesta. 
Kaikki talot ovat hyvin saman tyyppisiä ja puulämmitykseen käytetty keskusmuuri oikeastaan samalla määräsi myös huoneiden paikat.
Toistaan nämä talot poikkesivat lähinnä yksityiskohtien, kuten terassi, ikkunat, portaiden paikat, sokkeli jne, osalta. Näihin vaikutti sotien jälkeen myös materiaalien saatavuus sekä tontin muoto ja maaperä.
Vaikka talot olivat muodoltaan hyvin saman tyyppisiä, saattoi niiden koko vaihdella rakentajansa tarpeiden mukaan.
LIsää tietoa runtamamiestaloista löytyy esimerkiksi arkkitehtuurimuseosta tai täältä https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyyppitalo






Pohjakuvissa näkyy hyvin tyypillinen rintamamiestalon huonejärjestys, joka tekee nukketalomallista aina hieman haasteellisen, sillä edestä katsottuna huoneet asettuvat toistensa taakse ja talon useammasta seinästä täytyy tehdä avautuva, jotta huoneita pääsisi myös kunnolla sisustamaan.

Ulkoseinän betonipinnoitetta olen jo aiemmin päässyt kokeilemaan edellisissä projekteissani, joten betoninen ulkonäkö todennäköisesti onnistuu kyllä.

Edellisen talon rinnalla aion samaan aikaan rakentaa tällaista kolmikerroksista pientaloa, missä huonejärjestys alkaa jo olla selvillä, mutta jo tässä vaiheessa päätettiin tavoitella mansardikattoa, jotta ylimpään kerrokseen saadaan hieman tilavammat huoneet.

Seuraavissa teksteissäni käsitllään näiden kahden talon syntymistä ja voitte hyvin rakentaa rinnalla jos vain intoa riittää.